Ihminen on lajina erikoisuus, sillä toisin kuin muilla eläinlajeilla, meille ominaista on myös taiteesta nauttiminen. Taide näkyykin ihmisen historiassa jo nykyihmisen ensimmäisistä kehitysmuodoista alkaen. Taiteella on välitetty viestejä, mahdollisesti elävöitetty tarinoita, tai sitä on pidetty itseisarvona, josta on haluttu nauttia puhtaan taiteen vuoksi.
Musiikki mielletään säveltaiteeksi, joka perustuu äänen tuottoon joko ihmisen itsensä tai jonkin instrumentin toimesta. Musiikkiin on olennaisena osana liitetty myös muita aspekteja, kuten tanssi. Musiikki kertoo osaltaan myös kulttuurista, sillä se vaihtelee runsaasti eri kulttuureissa. Ihmisten mieltymykset tietynlaiseen musiikkiin edesauttavat muodostamaan alaryhmiä, joihin kuuluvat henkilöt viihtyvät keskenään yhteisen kiinnostuksen vuoksi.
Musiikista on olemassa useita eri muotoja, osittain siksi, että musiikkia on niin vaikea määritellä. Musiikkityylien ympärille on rakentunut myös muita erilaisia kulttuurisia ilmiöitä, kuten esimerkiksi ooppera, baletti ja musikaalit. Myös populaarikulttuurissa musiikkivideot ovat yleistyneet ja niistä legendaarisimmat muistetaan vielä vuosienkin kuluttua.
Musiikin alkuperää ei tunneta
Musiikin oletetaan kulkeneen ihmisen mukana aina, mutta sen tarkkaa alkuperää ei tunneta. Todennäköisesti ihmisen mieltymys musiikkiin on peräisin luonnosta ja ensimmäinen musiikki on saattanut olla luonnon äänien, esimerkiksi lintujen matkimista. On myös mahdollista, että musiikkia on yritetty hyödyntää vaikkapa metsästyksessä matkimalla eläinten kutsuhuutoja. Musiikki on myös ollut vahvana osana erilaisia rituaaleja ja se on yhdistetty esimerkiksi puheen kehittymiseen.
Musiikin ilmaiseminen muuttui, kun nuottijärjestelmä kehitettiin noin 1000 vuotta sitten. Sitä ennen kaiken musiikin esittäminen ja opettaminen oli perustunut lähinnä kuullun toistamiseen, mutta nuottien keksimisen jälkeen oli mahdollista soittaa kappaleita, vaikka niitä ei olisi koskaan kuullut. Toinen merkittävä edistysaskel liittyi musiikin äänittämiseen teollisena aikana. Tämä mahdollisti myös musiikin levittämisen muualle ja sen, että musiikkia voi kuunnella muuallakin kuin konserttisaleissa ja muulloinkin kuin muusikoiden soittaessa reaaliaikaisesti.
Musiikki on osittain yhdenmukaistunut
Globalisaation myötä musiikki on menettänyt hieman jokaiselle mantereella ja kulttuurille ominaisia piirteitään ja esimerkiksi eurooppalaista klassista musiikkia voi kuulla lähes kaikkialla maailmassa. Eri kulttuurit ovat kuitenkin edelleen tuoneet omia vaikutteitaan länsimaiseenkin musiikkiin, kuten korealainen kpop ja japanilainen jrock. Lisäksi musiikin sanoituksia kirjoitetaan edelleen usein esiintyjän omalla äidinkielellä, mikä leimaa myös musiikin olemusta jonkin verran, sillä yhdessä kielessä saattaa olla käytössä ilmaisuja ja vivahteita, joita on mahdotonta kääntää toiselle kielellä. Musiikkikappaleen säveltäjän ja sanoittajan kulttuurinen tausta saattaa ilmetä erityisesti aiheissa, joita musiikki käsittelee ja siinä tavassa, miten tekijä haluaa ilmaista tunteitaan musiikkinsa avulla.
Tuleeko musiikin merkitys muuttumaan?
Musiikkia kuunnellaan nykyään enemmän kuin koskaan aiemmin ja sitä on kaikkien saatavilla useista eri lähteistä. Musiikin ja sen merkityksen voidaan ajatella muuttuneen, tai ainakin musiikin kuuntelu- ja käyttötavat ovat merkittävästi muuttuneet. Erilaisten suoratoistopalvelujen johdosta yksittäisiltä artisteilta ei välttämättä kuunnella enää samalla tavoin koko tuotantoa, vaan yksittäisiä kappaleita, joiden jälkeen saatetaan siirtyä jonkin toisen artistin tuotannon pariin.
Musiikki on edelleen tärkeässä osassa ihmisten elämässä, mutta esimerkiksi levymyynnin laskiessa live-esiintymisen tärkeys artistille korostuu. Artistin persoonallisuus nousee myös esiin. Lisäksi sosiaalisella medialla on valtava merkitys sille, minkälaista näkyvyyttä musiikin tekijä ja hänen kappaleensa saavat.